WLTP on valmisteltu maailmanlaajuiseksi päästömittaukseksi, mutta aluksi se otetaan käyttöön vain EU:ssa, Efta-maissa (Norja, Islanti, Sveitsi, Liechtenstein) sekä EU-lainsäädäntöä seuraavista maista Turkissa ja Israelissa. Lisäksi Japani ottaa WLTP:n käyttöön soveltuvin osin ja Kiina päästöjen mittauksessa. Myös Intia ja Etelä-Korea suunnittelevat WLTP:n käyttöönottoa lähivuosina.

Mitä WLTP-testaustapa tarkoittaa?

WLTP-mittausjärjestelmän tavoitteena on ollut kuvata nykyistä mittaustapaa paremmin todellisessa liikenteessä syntyviä päästöjä. WLTP-testaustapa on suunniteltu vastaamaan paremmin todellista ajokäyttäytymistä ja ottamaan huomioon yksittäisen ajoneuvomallin ja version tekniset ominaisuudet, mukaan lukien lisävarusteet. Uuden auton ostajalle uusi testaustapa antaa mahdollisuuden realistisempaan vertailuun eri ajoneuvomallien polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen välillä. Testi on kuitenkin edelleen laboratoriotesti, eikä kaikkia oikean ajotilanteen asioita ole voitu huomioida, joten lukemissa on edelleen eroja oikean elämän ajosuoritteeseen verrattuna.

Sähköautojen kulutuksen ja toimintamatkan mittaustavan (WLTP) ilmoitetut arvot on tarkoitettu eri automallien väliseen vertailuun. Ne perustuvat keskivertoajoa jäljittelevään WLTP (Worldwide harmonised Light-duty Vehicles Test Procedure) -mittaukseen, eivätkä ne kuvaa auton kulutusta kaikissa olosuhteissa. Auton kulutukseen ja toimintamatkaan sähköllä vaikuttavat muun muassa lämpötila, keli- ja ajo-olosuhteet, kuljettajan ajotapa, ajonopeus, lisävarusteet, rengastus sekä auton kuormaus. Kylmissä olosuhteissa sähköauton toimintamatka lyhentyy huomattavasti ja hetkellisesti kulutus voi olla jopa moninkertainen ilmoitettuun WLTP-lukemaan verrattuna.

Nordic Automotive Trading Oy julkaisee selkeyden ja mahdollisimman suuren läpinäkyvyyden varmistamiseksi mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot kunkin auton polttoaineenkulutuksesta ja hiilidioksidipäästöarvosta sekä sähköautojen kulutuksesta ja toimintamatkoista.

WLTP

WLTP käyttää uutta Worldwide harmonised Light-duty vehicle Test Cycles (WLTC)
-testimenetelmää henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen polttoaineenkulutuksen, hiilidioksidin ja muiden päästöjen mittaamiseen. Uusi mittaussykli tarjoaa kuluttajille realistisempaa tietoa, joka vastaa paremmin ajoneuvon päivittäistä käyttöä.

Uusi WLTP on luonteeltaan dynaamisempi ajoprofiili, jossa on merkittävämpiä kiihdytyksiä. Suurin nopeus on 131,3 km/h, keskimääräinen nopeus on 46,5 km/h ja testin kokonaisaika on 30 minuuttia. Ajettavan matkan pituus on pidennetty 23,25 kilometriin. WLTP-testi koostuu neljästä osasta enimmäisnopeuden mukaan: hidas (korkeintaan 56,5 km/h), keskinopea (korkeintaan 76,6 km/h), nopea (jopa 97,4 km/h) ja moottorietienopeus (korkeintaan 131,3 km/h). Nämä syklin osat simuloivat kaupungeissa ja esikaupungeissa ajamista sekä ajoa kaupunkien ulkopuolisilla teillä ja moottoriteillä. Menettelyssä otetaan huomioon myös kaikki ajoneuvon valinnaiset varusteet, jotka vaikuttavat aerodynamiikkaan, vierintävastukseen ja ajoneuvon massaan, ja sitä kautta CO2-arvoon, joka heijastaa yksittäisen ajoneuvon ominaisuuksia.

Henkilöautojen tieliikenteen polttoaineenkulutus ja päästöt

WLTP-testimenettely arvioi nykyisiä ajo-olosuhteita paremmin kuin NEDC-menettely, mutta tämä uusikaan testi ei pysty huomioimaan kaikkia mahdollisia muuttujia. Esimerkiksi yksittäisen kuljettajan ajotyyli vaikuttaa päästöihin ja kulutukseen, verrattuna laboratorio-olosuhteissa tehdyissä testeissä saatuihin arvoihin.

Päästöjen ja polttoaineenkulutuksen tyyppihyväksyntä perustuu tarkoin määriteltyihin, avoimesti dokumentoitaviin, objektiivisiin ja toistettavissa oleviin testausmenetelmiin. NEDC-mittaus ei enää kuvaa riittävän tarkasti nykyaikaisen ajoneuvotekniikan ja uusien käyttövoimien ominaisuuksia.

Laboratoriossa mitattujen päästöjen ja kulutuksen välillä tulee kuitenkin jatkossakin olemaan eroa ajoneuvon käyttöön oikeassa ajossa, johtuen yksittäisen kuljettajan ajotavasta (esim. kiihdytykset ja jarrutukset) ja -käyttäytymisestä (esim. ilmastointilaiteen käyttö) sekä liikenne- ja sääolosuhteista.

Standardoidulla laboratoriotestillä voidaan siis saada arvoja, joilla eri ajoneuvoja ja automalleja voidaan verrata keskenään.

RDE-ajosykli (Real Driving Emissions) täydentää WLTP-mittausta EU:ssa

RDE-testillä ei ole vaikutusta ajoneuvojen verotukseen, sillä vaikka siinäkin mitataan hiilidioksidipäästöt, niitä ei käytetä tyyppihyväksynnässä raja-arvoina. RDE-testi ei ole samalla tavoin toistettavissa kuin laboratoriossa tehtävät mittaukset. Jos samaa ajoneuvoa ajetaan useita kertoja RDE-testissä, tulokset poikkeavat aina edellisistä mittauksista, sillä esimerkiksi pysähdysten määrä ja säätilan muutokset vaikuttavat mittaustuloksiin.

RDE-mittaus tehdään liikenteessä ajaen, siis käytännön olosuhteissa. RDE-testin tavoitteena on antaa totuudenmukainen kuva typen oksidi -päästöistä ajon aikana ja varmistaa, että ajoneuvot ovat vähäpäästöisiä myös todellisissa liikenneolosuhteissa, eivätkä vain tarkoin säännellyissä laboratorio-olosuhteissa.

Luokan I henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen RDE-testiä sovelletaan uusiin, 1.9.2017 lähtien tyyppihyväksyttyihin malleihin. Testi koskee kaikkia rekisteröintejä 1.9.2019 lähtien, kun kyseessä on typen oksideja (NOx) koskeva testi, jonka noudattamiskerroin on 2.1. Partikkelinumero-testissä (PN) noudattamiskerroin on kuitenkin 1,5 ja sitä sovelletaan kaikkiin rekisteröinteihin 1.9.2018 lähtien.

Euroopan autonvalmistajien yhteisen järjestö ACEAn tietopaketit päästöjen mittauksista

WLTP Facts